Sosialisaation ideologian suomalaiseen koulutuspolitiikkaan on suurelta osalta välittänyt professori Matti Koskenniemi, joka muun muassa teoksissaan Kansakoulun opetusoppi ja Opettamisen taito sekä keskeisenä perusopetuksen vaikuttajana loi opetusoppinsa, johon on Koskenniemen mukaan eniten vaikuttanut Peter Petersen. Koskenniemen opetusoppi syrjäytti herbart-zilleriläisen didaktiikan. Johan Friedrich Herbart piti kouluopetusta vain kotiopetuksen huonona korvikkeena. 

 

Katso TV1, lauantaina 27.10.2018 klo 17.10, uusinta sunnuntaina 28.10.2018 klo 9.05

Teknologiayrittäjä Jyri Engeström ja kasvatustieteiden professori Yrjö Engeström Maarit Tastulan vieraina. Engeströmit ovat kapinallisia kahdessa sukupolvessa.1960-luvulla Jyrin isä Yrjö Engeström vastusti ajan autoritääristä koulumaailmaa. Yrjö Engeström sanoo, että Jyrin kotikoulu on tavallaan sukua Summerhill-kasvatukselle. – Isä ymmärtää väärin tahallaan, koska pointtihan on juuri siinä, että meillä opetus ei tapahdu kotona, vaan ympäröivässä maailmassa, jossa lapset itse toimivat aktiivisesti ja oma-aloitteisesti.

 

Yhdistyksen hallitus kutsuu jäsenet vuosikokoukseen, joka pidetään Hämeenlinnassa 20.10.2018. Ohjelmassa on tutustuminen Hämeen linnaan. Opastettu kierros alkaa klo 12.00, tavataan lipunmyynnissä vähän ennen.  Varsinainen kokous pidetään viereisessä Museo Militariassa, sen Pohjolasalissa klo 13.30 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

Opetushallituksen opetusneuvos Ulla Laine kertoo Turun Sanomien haastattelussa, että Opetushallituksen ohjetta, jonka mukaan kunnan ei tarvitse antaa kotiopetuksessa olevalle maksutonta oppimateriaalia, ei olla muuttamassa. Suomen kotiopettajat toteaa, että tämä linjaus on Suomen perustuslain 16 §:n vastainen.

Käsitys, että kunnat voivat antaa tai olla antamatta oppimateriaaleja, saattaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan sekä kunnan sisällä, että laajemmin alueellisesti. Kuntien on kuitenkin perustettava päätöksensä lakiin, esimerkiksi perustuslain 16 §:ään ja perusopetuslain 31 §:ään ja annettava oppimateriaali kaikille oppivelvollisille. Myös Opetushallituksen ohjeen tulisi olla lain mukainen.

 

Kotiopetuksessa on Tilastokeskukseen mukaan 378 lasta, kertoo Turun Sanomat 23.9.2018. Suomen kotiopettajat arvioi, että oikea luku on lähempänä viittä sataa. Tilastokeskuksen arvio perustuu koulujen antamiin tietoihin. Toisinaan koulut merkitsevät kotiopetuksessa olevat lapset koulussa kirjoilla oleviksi. Suurimman "kotiopetusryhmän" muodostavat huostaanotetut oppivelvolliset, jotka eivät saa peruskouluopetusta. Heitä on noin 1500 lasta.

 

Lastensuojelu Turussa ansaitsee kiitoksen avoimesta ja puolueettomasta toiminnasta lastensuojeluasiassa. Äiti oli ottanut yhteyttä Suomen kotiopettajiin oltuaan sitä ennen tuloksetta yhteydessä muun muassa Opetushallitukseen ja opetus- ja kulttuuriministeriöön. Alakouluikäiselle lapselle oli tehty tuen päätös lähikouluun. Koulu oli kuitenkin toiminut vastoin virallista tukipäätöstä ja tehnyt epävirallisen päätöksen siirtää lapsi toiseen kouluun, mihin päätökseen äitiä painostettiin lastensuojelulla uhkaamalla.

Lastensuojelutarpeen arvioimiseksi järjestettiin neljä tapaamista, joihin kaikkiin osallistuimme äidin tukena. Olimme yhteydessä myös aluehallintovirastoon, jonka lakimies totesi koulun epävirallisen päätöksen olevan vailla vaikutusta.

Kolmannessa tapaamisessa perheen kotona sosiaalityöntekijät totesivat, että he rikkoisivat lakia vastaan, jos aloittaisivat asiakkuuden. Virastossa pidettyyn viimeiseen tapaamiseen oli kutsuttu myös koulun edustajat. Tukitoimet oli nyt saatu käyntiin lähikoulussa eikä koulun siirrosta enää ollut puhetta. Sosiaalityöntekijät totesivat painokkaasti, että lastensuojelun tukitoimille ei ole tarvetta. Aluehallintoviraston lakimies kehotti olemaan tarvittaessa uudelleen yhteydessä, jos epäselvyydet jatkuvat.

Äiti otti yhteyttä Suomen kotiopettajiin, kun opetusvirastosta oli annettu väärää tietoa kotiopetuksesta.

Suomen kotiopettajien tavoite on, että jokainen, joka haluaa kotiopettaa saisi siihen mahdollisuuden. Voimavarojemme mukaan edistämme ja tuemme kotiopetuksen vapautta ja rohkaisemme perheitä, jotka ovat valinneet kotiopetuksen lastensa parhaaksi.

 

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös 2017:176 asettuu outoon valoon, kun oikeuden asiakirjoista käy ilmi, että kunnan tekemä päätös kotiopetuksesta on lainvastainen. Kunta oli tehnyt päätöksen lapsen kotiopetukseen siirtämisestä vaikka kunnalla ei ole asiassa toimivaltaa. Huoltaja oli tapauksessa toiminut lain mukaisesti ja ilmoittanut perheen päätöksestä aloittaa kotiopetus.

Salon kaupungin va. opetuksen tukipalveluiden esimies Inkeri Kurppa kertoi Suomen kotiopettajille, että hän on tietoinen tekemänsä päätöksen lainvastaisuudesta ja siitä, että hän ei myöskään ole toimivaltainen viranomainen sopimaan oppivelvollisen edistymisen valvonnasta. Näistä päätöksen puutteista ei ollut kerrottu äidille, joka oikeutetusti kokee oikeuksiaan loukatun, mutta ei saa oikeutta. Äiti ei vastusta tuomioistuimen myöntämää lupaa lapsen tutkimiseen.

Inkeri Kurppa epäili, onko ylipäätään tarpeen kunnan tehdä kotiopetuksesta muodollista, kirjallista päätöstä. Korkein hallinto-oikeus on toistuvasti edellyttänyt, että yksittäisen kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen oikeuksista tehdään toimivaltaisen viranomaisen antama hallintopäätös muutoksenhakuohjeineen. Päätös pitää perustella. Kunnan tulee uskottavasti esittää, millä tavalla oikeuksien rajoittaminen edistää kotiopetusta ja oppivelvollisuuden suorittamista. Kotiopetus ei kuulu siihen laajaan tosiasiallisen hallintotoiminnan alaan, jossa ei usein tehdä kirjallisia päätöksiä. Toiminnan laadusta riippumatta julkinen toiminta ei saa olla lainvastaista.

 

Valtio ottaa vuoden 2018 alusta yksin vastatakseen nuorten maksuttoman perusopetuksen kuluista. Perusopetuslain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muutokset turvaavat lähinnä pakolaisina maahan tulleiden nuorten perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaisen oikeuden maksuttomaan perusopetukseen.

Vastaavalla menettelyllä voitaisiin haluttaessa lopettaa kotiopetuslasten syrjintä. Kuntien valtionosuuksista tulisi poistaa kotiopetuslasten osuus ja raha annettaisiin niille tahoille, jotka turvaavat kotiopetuksessa olevien lasten oikeuden maksuttomaan perusopetukseen.

 

Sivistykselliset perusoikeudet eivät toteudu lain mukaisesti. Jotkut kunnat kohtelevat kotiopetuslapsia samoin periaattein kuin koululapsia, toiset syrjivät avoimesti kuten opetusneuvos Ulla Laine radiohaastattelussa 28.8.2017.  https://areena.yle.fi/1-4188210?autoplay=true

Vastoin Opetushallituksen ylimmän johdon käsitystä Laine väittää, että kunnalla olisi oikeus syrjiä kotiopetuksessa olevia oppivelvollisia. Onneksi monet kunnat noudattavat lakia eivätkä tietämättömien viranomaisten virheellisiä neuvoja. Laineen lausuma on omiaan aiheuttamaan haittaa kotiopetuksessa oleville lapsille ja saattaa vaikeuttaa, pahimmillaan estää kunnallisia viranomaisia suorittamasta virkatehtäviään, esimerkiksi tarjoamasta terveystarkastuksia kotiopetuksessa oleville lapsille. Katso THL:n johtaja Tuire Santamäki-Vuoren vastine Suomen kotiopettajien tiedusteluun. Katso vastine täällä

 

Uutinen Furun perheen hyvin sujuneesta kotiopetuksesta Yle TV Uutiset 28.8.2017 klo 18.00.  https://areena.yle.fi/1-3824598?autoplay=true

 

Kotiopetus avain huippusuorituksiin. Lahjakas lapsi ei voi hukata aikaansa koulun penkillä. Pekka Kuusiston haastattelu Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa. Katso haastattelu täältä.

 

Yhdistys kokousti ensi kertaa Uudenmaan läänin ulkopuolella, Tampereella 29.4.2017. Kokous tarkasti ja hyväksyi vuosikokouksen pöytäkirjan ja järjesti hallitusta työskentelemään yhtenäisemmin yhdistyksen tarkoituksen ja tavoitteiden hyväksi. Osallistuttiin myös iloon Tapparan Suomen mestaruudesta.

 

Mielenkiintoinen väitöstilaisuus Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 7.4.2017. Väittelijänä Virve-Maria Toivonen, kustoksena Olli Mäenpää ja vastaväittäjinä Suvianna Hakalehto sekä Leena Halila. Väitöskirja "Lapsen oikeudet ja oikeusturva : lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa" käsittelee tahdonvastaista huostaanottoa hallinto-oikeuksissa. Lapsen oikeudet eivät yleisesti tule huomioiduiksi oikeuskäsittelyissä. Lapsen oikeuksien toteutumattomuus viranomaisissa on kaltoinkohtelua, totesi Toivonen, jonka mielestä lastensuojelulaki antaa riittävät ohjeet lapsen huomioon ottamiseksi. Ilman oikeuksia lapsi on turvaton.

Vastaväittäjä Suvianna Hakalehto pahoitteli, että lasta ei koulussa kohdella oikeussubjektina ja kysyi, miten lapsen asema turvataan hallinto-oikeusprosessissa. Lasta kyllä kuullaan, mutta hänen mielipide ei juuri vaikuta päätöksenteossa eivätkä päätökset useinkaan ole kirjoitettu lapselle ymmärrettävällä kielellä. Päätökset ovat usein puutteellisesti perusteltuja. Väittelijä piti myös epäasiallisena korkeimman hallinto-oikeuden omaksumaa tapaa olla perustelematta päätöksiään, kun se ei muuta hallinto-oikeuden päätöstä. Erityisesti oikeudenkäynnin pitkäkestoisuus ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetty uusi näyttö ja oikeusolojen kehittyminen edellyttävät perusteluja, vaikka EIT ei tätä vaadikaan, Toivonen tähdensi vastaväittäjä Leena Halilalle.

Hallintoriitojen sovitteluun väittelijä suhtautui varauksellisesti. Kun on kyse tahdonvastaisesta huostaanotosta, ollaan tekemisissä niin perustavan laatuisten ihmisoikeuksien parissa, että niistä sopiminen ei ylipäätään ole mahdollista. Sopimisen ja luottamuksen synnyn edellytyksiä ei myöskään ole jos toinen osapuoli (viranomainen) viime kädessä voi sanella ratkaisun. Lapsen oikeussubjektiuden toteutuminen on tuomioistuimen prosessinjohdollinen tehtävä; lapsen oikeudet ovat viime kädessä tuomarin vastuulla. 

 

Juhani Paavolainen: On syytä suomia opettajia, kun nämä asettuvat vainon välikappaleiksi. Lue lisää aiheesta Mtv3:n haastattelussa. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kotiopettajien-jarjesto-kertoo-perheiden-painostuksesta-korkealla-tasolla-organisoitua-vainoa/6088262

 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään Helsingissä 19.2.2017. Tarkemmat tiedot jäsenille lähetetyissä kokouskutsuissa. Jos et ole saanut omaasi, ota yhteyttä: posti@suomenkotiopettajat.fi

 

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on vastannut (EOAK71927/2016) Opetushallituksen kotiopetusohjeesta tehtyyn kanteluun. Pajuoja ei nähnyt syytä pohtia ohjeen lainmukaisuutta. Perustelut Pajuoja on lainannut oikeuskansleri Jaakko Jonkan ratkaisusta (OKV/437/1/2011), mutta lainaus oikeuskanslerilta on jäänyt kesken, kun Pajuoja puolustelee kotiopetusperheiden lainvastaista kohtelua. Jonkka edellytti, että jatkossa perusoikeusmyönteinen tulkinta otetaan huomioon. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuomiossaan 5.11.2014 todennut, että Opetushallituksen ohjeeseen ei juuri sen ohjeellisuuden vuoksi voida säädöksiä sovellettaessa vedota. Opetushallitus voi antaa myös sitovia määräyksiä, joita kuntien on pakko noudattaa. Määräysten puuttuessa on noudatettava lakia, tässä perustuslain 16 §:n 1 momenttia ja perusopetuslain 31 §:ää. Oikeus vahvisti: Opetushallituksen ohje on lainvastainen.

Opetusneuvos Irmeli Halisen logiikka on virheellistä (Hs 19.5.2015). Vallitseva oikeudenvastainen oikeustila (Hämeenlinnan HAO 07.12.2011 11/0883/3) perustuu eduskunnan apulaisoikeuasiamiehen kehäpäätelmään ( Dnrot 3973/4/0/7, 421/4/10 ja 1296/4/14), että Opetushallituksen ohje on oikein koska se on Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tahdon mukainen. Ottaessaan Suomen kotiopettajien kantelun tutkittavaksi, oikeuskansleri näki, että AOA ei ollut ratkaissut Opetushallituksen ohjeen lainmukaisuutta. Asia olisi jäänyt tutkimatta jos oikeusasiamies olisi ratkaissut sen aikaisemmin (OKV/437/1/2011, Muistio OKV 12.7.2011 JR).