Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Suomen 185.831:stä 1 -3 -luokkalaisesta noin 18.000 lasta on perusopetuksen lähiopetuksessa. Kotiopetuksessa on laskennallisesti 545.516 oppilasta. Kun tähän lisätään hallitusmuodon 82 §:n 2 momentin mukaisessa kotiopetuksessa olevat 437 oppilasta, kotiopetuksessa on yhteensä noin 546 tuhatta oppilasta (lukumäärät vuoden 2019 tiedoin; mahdollisesti lähiopetuksessa olevia erityisen tuen oppilaita oli yhteensä 48.197).

 

Sivistysvaliokunta luopui 19.3.2020 esittämästään näkemyksestä (SiVL 2/2020 vp, s. 3 ja 7), että asetuksella voidaan määrätä perusopetuksen toteuttamisesta etäopetuksena. Lausunnossaan 25.3.2020 (SiVL 3/2020 vp, s. 2) valiokunta korostaa, että etäopetuksen järjestäminen perusopetuksessa on uusi asia, sillä perusopetuslaissa ei siitä säädetä. Toimivaltuuksien ottaminen tuosta vaan särkee lukot, jotka oikeusjärjestys viranomaistoiminnalle poikkeusoloisakin asettaa, kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) ja varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) painottivat valiokunnan tiedostustilaisuudessa 19.3.2020 (ks. myös KHO 2000:10). Oppivelvollisuudesta säädetään perustuslain 16 §:n 1 momentin toisen lauseen mukaan lailla. Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan lailla on säädettävä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan. Perustuslain 107 §:n mukaan perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa asetusta ei saa soveltaa viranomaisten toiminnassa. Oppivelvollisten etäopetus ei ole palautettavissa laissa olevaan toimivaltaperusteeseen. Tietämättämme saatamme kaikki toimia väärin, tietoinen lain rikkominen ei ole sallittua kenellekään.

Perustuslakivaliokunta katsoo, että asetusten 126/2020 ja 131/2020 perusopetusta koskeva sääntely on pääosin asianmukaista, saadun selvityksen valossa välttämätöntä ja sen verraten lyhyt voimassaoloaika huomioiden myös oikeasuhtaisuusvaatimuksen mukaista. (PeVM 6/2020 vp) Perustuslakivaliokunta pitää asetuksen 126/2020 luetteloa yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevistä puutteellisesti perusteltuna ja siten perustuslain 6 §:n vastaisena. Tällaisen luettelon laatimista valiokunta pitää sinänsä perusteltuna. Valiokunta pitää asianmukaisena valtioneuvoston toimintaa, kun se on viipymättä poistanut kriittisiä aloja koskevan rajauksen. Perustuslakivaliokunnan mietinnöstä 25.3.2020 ei näin ollen käy ilmi, miltä osin sääntely ei ole asianmukaista. Luultavasti perustuslakivaliokunnan työskentelyä leimaa tässäkin pragmatismi tiukan perustuslainmukaisuuden valvonnan sijasta.

Eduskuntakäsittelyssä Sari Sarkomaa (kok) totesi, että perusopetus ei tunne etäopetusta. Opetusministeri Li Andersson (vas) puolestaan katsoi, että perusopetuslainsäädäntö ei tunne kunnolla etäopetusta. Anneli Kiljunen (sd) totesi, että [sivistys]valiokunnassakin on selvinnyt, että etäopetusta ei ole laissa määritelty selkeästi (PTK 31/2020/4 vp).

 

Valtioneuvosto on muuttanut 23.3.2020 alkaen perusopetuksen järjestämisvelvollisuuden rajoituksia siten, että sekaannusta aiheuttanut maininta kriittisillä aloilla toimivien huoltajien lasten oikeudesta saada lähiopetusta on poistettu. Nyt tämä oikeus on kaikilla perusopetuksen 1 - 3 vuosiluokkien oppilailla. Opetusministeri Li Andersson on kuitenkin toistuvasti vedonnut vanhempiin, että eivät lähetä lapsiaan kouluun.

Päätösvalta asiassa näyttää siirtyneen huoltajille. Asetuksen taustamuistion mukaan kotiin jääviin oppilaisiin sovellettaisiin kuitenkin perusopetuslain 18 §:n mukaista oppilaan opetuksen järjestämistä toisin kuin perusopetuslaissa säädetään ja määrätään. Tämä on ongelmallista. Kyseinen perusopetuslain kohta on tarkoitettu korvaamaan peruskouluasetuksen 38 §:ää, jonka mukaan oppilas voidaan vapauttaa yksittäisen aineen opiskelusta eikä säädös muutenkaan mahdollista yleistä poikkeamista säädöksistä ja määräyksistä.

Taustamuistiossa 20.3.2020 toistetaan sivistysvaliokunnan lausunnon (SiVL 2/2020 vp, s. 3) näkemys, että valtioneuvoston asetuksen rajoitus luopua perusopetuksen lähiopetuksesta mahdollistaa etäopetuksen järjestämisen perusopetuksessa siinä laajuudessa, kun kunta harkitsee tarkoituksenmukaiseksi (s. 1). Sivistysvaliokunta ei palaa perusopetuslain eduskuntakäsittelyssä (SiVM 3/1998 vp, s. 26) esittämäänsä kannanottoon, jossa valiokunta torjui hallituksen esittämän mahdollisuuden järjestää opetusta myös oppilaan kotona. Professori Tuomas Ojanen toteaa (Asiantuntijalausunto EDK-2020-AK-291031 s. 7, alav. 1; EDK-2020-AK-291385 s. 6, alav. 3), että asetuksella tai määräyksellä ei voida antaa yleisiä oikeussääntöjä lain alaan kuuluvista asioista. On kestämätöntä päätellä, että asetuksella voitaisiin implisiittisesti luoda määräys, jota ei voida eksplisiittisesti antaa.

Perusopetuksen järjestäminen etäopetuksena edellyttää perusopetuslakiin tehtävää muutosta. Tämän ei pitäisi olla hankalasti säädettävissä, sisältyihän tätä koskeva ehdotus perusopetuslakia koskevaan hallituksen esitykseen koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi. (HE 86/1997 vp, s. 35)

 

Lapinjärven kunnassa lähes kaikki oppilaat ovat etäopetuksessa. Etukeno auttoi. Kunta on ollut mukana valtioneuvoston Kokeileva Suomi -hankkeessa ja järjestänyt etäopetusta 500 km:n päässä olevalle Eskolan kyläkoululle Kannuksessa. Kokeilussa hankitut kokemukset ja tekninen valmius mahdollistivat joustavan siirtymisen etäopetukseen. Kiitos valtioneuvoston kanslian ennakkoluulottomuuden ja rohkeiden kyläläisten Kannuksessa, niin lasten kuin aikuisten. Lue lisää Loviisan Sanomissa: https://www.loviisansanomat.fi/artikkeli/850378-etunojasta-oli-hyotya-lahes-kaikki-etaopetuksen-piirissa-lapinjarvella

 

 

Valtioneuvoston 18.3.2020 voimaan tulleen asetuksen 126/2020 mukaisesti perusopetus jatkuu etäopetuksena 13.4.2020 asti. Asetuksesta puuttuu nimenomainen säännös, joka mahdollistaisi etäopetuksen. Normaalioloissa oppivelvollisten, toisin kuin lukioikäisten, etäopetusta ei ole sallittu järjestetyssä opetuksessa. Etäopetus on mahdollista hallitusmuodon 82 §:n 2 momentin mukaisessa kotiopetuksessa.

 

Katja-Marika ja Rasmus Mäkinen antavat käytännön neuvoja kuinka kotiopetuksesta suoriutuu. https://yle.fi/uutiset/3-11261008

 

Opetushallitus on korjannut turvattomuutta lisäävää ja lainvastaista kotiopetusohjettaan. Ohjeessa ei enää mainita, että kunta ei ole velvollinen järjestämään kouluterveydenhuollon palveluja. Kunta on velvollinen järjestämään nämä palvelut myös kotiopetuksessa olevalle oppilaalle. Lain mukainen tieto asiassa on ollut THL:n sivuilla ainakin 12.1.2018 lähtien. Korkeimman hallinto-oikeuden 15.9.2019 (taltionumero 3648) päätöksen asiakirjoissa Opetushallituksen ohje on kirjoitettu lainvastaisessa muodossaan. Ohje on kouluterveydenhuollon osalta nyt oikaistu.

Opetushallituksen ohjeen muita virheitä ovat muun muassa oikeuden maksuttomaan oppimateriaaliin kieltäminen ja velvollisuus noudattaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita kotiopetuksessa. Oppivelvollisten oikeus maksuttomaan oppimateriaaliin on oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluva oikeus. OPS:ia tulee perusopetuslain 15 §:n mukaan noudattaa järjestetyssä opetuksessa, kouluopetuksessa. Pääjohtaja Aulis Pitkälä on allekirjoittanut asiaa koskevan Opetushallituksen määräyksen 22.12.2014.

Kansakoulu oli maksullista aina Suomen itsenäistymiseen asti. Koulumaksuista puolet meni opettajille, toinen puoli koulun välineistön kartuttamiseen. Oppilasmaksujen poistaminen olisi pitänyt tehdä perustuslain säätämisen mukaisesti, koska opettajilla, jotka säätyvaltiopäivillä kuuluivat papistoon, oli maksuihin privilegio. Privilegiot kumottiin lopullisesti vasta perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1995. Samassa yhteydessä luovuttiin koulujen sääntelystä ja siirryttiin opetuksen sääntelyyn ja säädettiin oppimateriaalin maksuttomuudesta jokaisen oikeutena itse perustuslaissa.

Kansakoulujen maksut poistettiin vuoden 1919 perustuslaissa, Hallitusmuodon 80 §:n 2 momentissa. Kansakoulun maksuttomuuden taustalla on oppilailta aikaisemmin perityt maksut opetuksesta ja kansakoulun opetusvälineistä. Se ei tarkoittanut oikeutta maksuttomaaan oppimateriaaliin. Eduskunta oli vuosittain myöntänyt erillisen määrärahan oppikirjojen hankintaan vähävaraisille. Tämän katsottiin aiheuttavan oppilaiden leimautumista, mitä pidettiin vastakkaisena kansakoulun poliittisille tavoitteille. Avustuksista päättävillä ei aina ollut myöskään mahdollisuutta saada oikeita tietoja vähävaraisista. Vaikka oppimateriaaleihin tarvittavat menot kasvoivat kymmenkertaiseksi, universaalia oikeutta oppimateriaaleihin pidettiin tärkeänä. Asiasta säädettiin oppivelvollisuuslain säätämisen yhteydessä vuonna 1921.

Oppivelvollisuutta laajennettaessa vuonna 1968, hallituksen esityksessä (HE 44/1967, s. 7 kohta 6) todetaan, että peruskoulun tulee olla maksutonta, koska kyse on oppivelvollisuuden suorittamisesta. Perusopetuksen maksuttomuus on universaalia ja koskee kaikkia oppivelvollisia eikä voimassa olevaa perustuslain 16 §:ää voida tulkita rajoitetuksi siten, että kansakoulun maksuttomuuden perusteella oikeus kuuluisi vain koulussa oleville oppilaille, se kuuluu kaikille oppivelvollisille oppilaille, koska kyse on oppivelvollisuuden suorittamisesta. Ajankohtaisesti koronaviruskaranteeniin asetetut oppilaat voivat ottaa koulukirjansa kotiin, ilmoittaa kotiopetuksesta ja tietää, että heille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin. Suosittelemme, että vanhemmat ottavat lapsensa kotiopetukseen.

 

Kotiopetuksen suosio on lähes kymmenkertaistunut Ahvenanmaalla 2010 -luvulla. Ahvenanmaalla kotiopetuksen suosio lähenee maailman huippua. Yhdysvalloissa kolme prosenttia lapsista on kotiopetuksesta, Ahvenanmaalla 2,2 % peruskoululaisista suorittaa oppivelvollisuutta kotiopetuksessa. Ahvenanmaa saa nauttia kotiopetusmyönteisen viranomaistoiminnan rikastuttavista vaikutuksista kulttuurielämäänsä. Åland har världens näst högsta andel hemundervisade barn

 

Sosialisoitu koulu - Suomen malli ei saanut kannatusta Britanniassa. Suomen mallia esillä pitänyt Työväenpuolueen Jeremy Corbyn suree sosialisointihaaveiden romuttumista. Lue lisää täältä.

 

Valtioneuvosto on myöntänyt perusopetuslain mukaisia perusopetuksen järjestämislupia yhteensä 119 kappaletta. Lupien mukainen oppilasmäärä Steinerkouluissa voi olla enintään 7430 oppilasta. Kristillisissä kouluissa voi olla enintään 4815 oppilasta. Tällä hetkellä toiminnassa olevissa 62:ssa yksityisessä peruskoulussa on yhteensä 15.269 oppilasta. Opiskelu yksityisissä peruskouluissa on pääosin maksutonta.

Tilastokeskuksen julkaiseman tiedon mukaan vuonna 2019 kotiopetuksessa oli 437 oppilasta. Kotiopetus on perustuslain ja perusopetuslain vastaisesti kokonaan maksullista.

Katso liitetaulukko täällä.