Ruotsin uusi koululaki ajaa kotiopetusperheitä harkitsemaan maastamuuttoa. (Washington Times)  http://www.washingtontimes.com/news/2010/jul/18/home-school-ban-in-sweden-forces-families-to-mull-/?page=1

Tänä kesänä emme järjestä omaa kesäleiriä. Osallistumme yhteispohjoismaisille kotikoulun neuvottelupäiville Telemarkissa, Norjassa 9.-11. heinäkuuta 2010. Hyvää kesää, trevlig sommar! 

"Kuka sanoi, että kaikki oppivat peruskoulussa",todettiin yleisön joukosta, kun Suomen kotiopettajat ry vastikään esitteli kotiopetusta Helsingissä. Lue lisää uutisesta Sana-lehdessä 3.6.2010. 

Urheilu-uutisia: Väinö Paavolainen miekkaili junioreiden MASTERS
Finaalin 2010 voittajaksi
 16.5.2100 Töölön kisahallissa. http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=4250

 

 Alla viime lauantaina 8.5.2010 pidetyn infotilaisuuden alustuspuheenvuoro. Tilaisuus oli rohkaiseva, pienimuotoinen ja lämminhenkinen. Saanemme lukea lisää kommentteja loppukuun "Sana"-lehdessä.

 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------:)


 

Hyvää päivää!

 

Tervetuloa tähän Suomen kotiopettajat ry:n järjestämään tiedotustilaisuuteen.

 

Good dag och velkommen till det här Finlands hemundervisares info!

 

Olemme vajaa vuosi sitten perustettu yhdistys, ja tarkoituksemme on aatteellisesti tukea ja edistää vanhempien kotona antamaa perusopetusta.

Tilaisuuden tarkoituksena on jakaa tietoa kotiopetuksesta yhdistyksemme jäsenyydestä kiinnostuneille ja mahdollisesti tiedotusvälineiden avulla tavoittaa niitä, jotka eivät ole päässeet paikan päälle.

 

Kutsussa mainittiin, että voitte esittää kysymyksiä kotiopetusperheiden vanhemmille. Saanen esitellä yhdistyksemme hallituksen jäsenet, jotka samalla ovat yhdistyksen perustajajäseniä:

Furut Espoosta, kaksi lasta kotiopetuksessa

Sjöblomit Porvoosta, yksi lapsi kotiopetuksessa

Minä olen Juhani Paavolainen ja tässä on vaimoni Tarja, tulemme Loviisasta ja neljä lapsistamme on  kotiopetuksessa.

Lopuksi vanhin poikamme Kaapo, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa. Kaapon ansiota on, että olemme voineet pyytää käyttöömme näitä The English Schoolin tiloja. Hän opiskelee koulun lukion ensimmäisellä luokalla ja rehtori ystävällisesti antoi Kaapolle avaimet koulun tiloihin.

 

Jag skall inleda diskussionen på finska, men ni kan ställa frågor efteråt lika väl på svenska.

 

Alkuviikosta Huvudstadsbladetissa oli iso keskiaukeaman artikkeli kotiopetuksesta. Isä kertoi, että he olivat muuttaneet Ahvenanmaalle Ruotsista voidakseen kotiopettaa. Perheen syyt kotiopetukseen olivat akateemiset ja maailmankatsomukselliset ja he olivat päätyneet ratkaisuunsa viranomaisen neuvosta ja halusta antaa lapsilleen niin hyvä opetus kuin mahdollista.

Ruotsin uusi koululaki vähentää rajusti vanhempien mahdollisuuksia opettaa itse lapsiaan. Viranomaiset voivat myöntää luvan kotiopetukseen vain erityisestä syystä. Vanhempien halu antaa hyvä opetus ei ole erityinen syy, mutta kylläkin vanhempien halu lähteä maailmanympäripurjehdukselle.

 

Kun vaimoni kanssa aloitimme kotiopetuksen kymmenkunta vuotta sitten, mielessä välkkyi ajatus vapaudesta, joka ratkaisua seuraisi. Ehkä olisi mahdollista toteuttaa haave ulottaa kesäiset purjehdusmatkat Itämerta kauemmas. Toisaalta mielessä oli myös uhka joutua poliittisena pakolaisena jättämään kotimaa. Nyt tuo uhka on totetunut naapurimaassamme, Ruotsissa, vaikka jaamme saman opetuksen historian, jossa kotiopetuksella on muita Euroopan maita keskeisempi ja ansiokkaampi asema. Meillä lukutaidon opetus säädettiin vanhmpien velvollisuudeksi 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alusta laiminlyönnistä on joutunut maksamaan sakkoa. Oppivelvollisuuden suorittaminen perustuu edelleen samaan sääntöön Pol 45§. Lehtikirjoituksen perheen elämää Ahvenanmaalla varjostaa vain se, että he ovat poliittisia pakolaisia vastoin omaa tahtoaan.

 

Suomen lainsäädäntö on tunnetusti kotiopetusmyönteinen. Mekin nauttimme ongelmattomasta alusta. Saimme kannustavan tutkivan opettajan ja tuntui, että hän niiden keväisten kokeiden aikana, jolloin lastemme edistymistä tarkastettiin, hyvin täytti sen mitä omasta opetuksestamme oli jäänyt puuttumaan.

Muutto pienemmälle paikkakunnalle ei kuitenkaan ollut kivuton. Sovimme kotiopetuksen järjestelyistä kaupungin kanssa, mutta käytäntö koulun rehtorin kanssa ei onnistunut. Vuoden kypsyttelyn jälkeen rehtori kutsui meidät palaveriin lapsinemme. Hän oli päättänyt hoitaa valvontatehtävän. Kun hän aluksi totesi omasta ja kaikkien paikalla olleiden opettajien puolesta: "Olemme tosin kaikki tätä kotiopetusta vastaan", yksi opettaja ilmoitti olevansa eri mieltä ja koskettavin henkilökohtaisin syin perusteli mielipiteensä.

 

Samainen opettaja tuki meitä hankkimalla itselleen opettajan materiaalia, jonka hän ystävällisesti antoi käyttöömme. Rehtori kuitenkin katsoi aineiston olevan koulun omaisuutta ja keväällä opetuksen ollessa vielä kesken, pyysi meitä palauttamaan sen. Kun kieltäydyimme, asia siirrettiin lautakunnalle, joka päätti evätä meiltä ilmoituksen kotiopetuksesta sekä otti lapsiltamme koululukirjat, joiden saamisesta olimme aiemmin sopineet.

 

Pitkän, korkeimpaan hallinto-oikeuteen jatkuneen, oikeudenkäynnin aikana perehdyimme perusteellisesti kotiopetusta koskevaan lainsäädäntöön. Perusopetus on tunnetusti maksutonta, Opetushallituksen tulkinnan mukaan maksuttomuus on perustuslain mukainen oppivelvollisen subjektiivinen oikeus, opetus ei saa aiheuttaa oppilaalle kustannuksia (Kalliomäki 3/2006). Opetushallituksen kotiopetusohjeen mukaan mitkään säännöt eivät estä kuntia antamasta maksutona oppimateriaalia oppivelvollisille (Halinen 28.12.2009). Oikeuskansleri on asettanut perus- ja ihmisoikeudet ensisijalle (Päätös 22.2.2010).

Kunnan kannalta keskeinen epäkohta kotiopetuksessa oli, että kunnat eivät saaneet valtionosuutta kotiopetuksssa olevista oppivelvollisista. Oikeudenkäynnin jälkeen laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta (1704/2009) takaa yhtäläisen valtionosuuden myös kotiopetuksessa olevista.

 

Kotiopetus nauttii meillä lain suojaa, eikä tiedossamme ole hankkeita lainsäädännön muuttamiseksi. Maksuttoman oppimateriaalin puuttuminen, kun kunnat kuitenkin saavat kotiopetuksesa  olevien oppivelvollisten perusopetukseen lähes 7000 euroa vuodessa, on  epäoikeudenmukainen tapa, jonka jatkaminen on kunniatonta.

 

Asumme Loviisassa samaa taloa, josta hiljattain edesmennyt kirjailija Göran Schildt lähti purjehdusmatkoille, jotka Daphne-veneellä 40-ja 50 luvuilla ulottuivat Välimerelle ja maailman maineeseen. Loviisassa olen tutustunut  talomme tunnetun asukkaan kirjoihin. Kirjassaan "Epäilyn lahja" hän kuvaa onnellista elämää nuorikkonsa kanssa tässä 1700-lukulaisessa Nedre Gårdenissa. Talossa ei ollut juoksevaa vettä, ei sisäkäymälää eikä kylpyhuonetta; vain pumppukaivo pihalla ja liiterissä puusee, jossa oli puupenkissä neljä pyöreää reikää. Talon kakluunit olivat lämmitettäviä, mutta talvella lämpötila putosi yläkerrassa usein alle kymmenen asteen ja alakerran keittiössä, johon rotat pääsivät vapaasti harvan lattian läpi, vesi jäätyi säännöllisesti puisessa sangossa. Viis siitä! Me tunsimme elävämme paratiisissa ja teimme kaikemme loihtiaksemme talon sisältä esteettisesti täydelliseksi; Schildt kertoo.

 

Taloon tullessamme sisustuksen mestareiden luomuksesta ei ollut mitään jäljellä. Ne olivat saaneet väistyä nykyajan mukavuuksien tieltä, jotka tosin nekin huusivat pikaista korjausta. Myös me olemme ajoittain tunteneet elävämme paratiisissa rapistuneessa talossamme rapistuvan kaupungin keskellä ja olemme tehneet kaikkemme viihtyäksemme.

 

Keskustelukirjassaan Jörn Donnerin kanssa, arkkipiispa John Vikström viittaa samaiseen Schildtin kirjaan: On varmaan epäilemistä, jota voidaan pitää lahjana, siis hyvänä asiana. Mutta on myös tuskallista epäilemistä. Alvar Aalto antoi Schildtille ajatuksen epäilyn tärkeydestä. Aalto oli vuonna 1958 pitämässään esitelmässä Jyväskylän lyseon 100-vuotisjuhlissa todennut, ilmeisesti viitaten omiin kokemuksiinsa kouluajalta, että vain epäilevä maailmankatsomus voi tuottaa kulttuurisia saavutuksia. Kyse on tällöin jatkuvasta epäilystä valmiita systeemejä kohtaan, epäilystä, joka voi vapauttaa luovat voimavaramme ennakkokäsitysten vankilasta. Arkkipiispa jatkaa: Olen varma siitä, että tämänsuuntainen ajatus on oikea. Juuri kyky kyseenalaistaa, kyky kritiikkiin ja itsekritiikkiin on todennäköisesti luonut koko eurooppalaisen ja länsimaisen kulttuurin.

 

Mutta tarvitsemme myös luottamuksen lahjan. Luottamusta omiin kykyihimme, luottamusta siihen, että vanhemmat kykenevät parhaiten päättämään lastensa puolesta silloin, kun he eivät vielä itse tähän kykene. Tarvitsemme luottamusta toisiimme. Siksi meillä on tämä yhdistys.

 

Ehkä Schildtin kirja on luettava kuten lastemme parissa niin suosittu manga-kirjallisuus, lopusta alkuun. Silloin Schildt päättää: Omistan tämän kirjan vaimolleni Christinelle, joka uskoo sekä Jumalaan, että lähimmäisiin.

 

Artikel om hemundervisning i dagens, 4.5.2010, Hufvudstadsbladet: "De valde Åland för rätten till hemundervisning." Det har blivit allt svårare att hemundervisa sina barn i Sverige. " Vi lever i politisk exil, säger Mischa Hammarnejd, som integrerar undervisningen i vardagslivet."

 

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on 15.4.2010 vastannut koulukirja-asiassa tehtyyn avunpyyntöön. Hän pitää tilannetta epätyydyttävänä ja ryhtyy selvittämään asiaa opetusviranomaisten kanssa. Hän lausui asiassa muun muassa seuraavaa:

"Olette ollut yhteydessä lakimieheemme ja tehnyt kantelun eduskunnan
oikeusasiamiehelle. Hänen toimistostaan onkin lähetetty Teille kirje 9.2.2010,
jossa mm. todetaan, että asia on tutkittavana lapsiasiavaltuutetun toimistossa.
Lakimiehemme oli puhelikeskustelunne jälkeen yhteydessä eduskunnan
oikeusasiamiehen toimistoon. Siellä oli kyllä tieto, ettei lapsiasiavaltuutettu
harjoita laillisuusvalvontaa."

"Selvityksen mukaan Suomessa on
lapsia, jotka ovat kotiopetuksessa terveydellisistä syistä, joten jo
terveyssyyt voivat aiheuttaa perheelle taloudellisia ongelmia maksuttoman
oppimateriaalin puuttuessa."

"Tällä hetkellä emme laadi aloitetta asiassa,
vaan ryhdymme selvittämään asiaa tarkemmin yhdessä opetusviranomaisten kanssa."


 Yhdistys kutsuu kotiopetuksesta kiinnostuneita tiedotustilaisuuteen. Tilaisuudessa alustaa Suomen kotiopettajat ry:n puheenjohtaja Juhani Paavolainen: "Kotiopetuksen asema tänä päivänä Suomessa". Paikalla kotiopetusperheiden vanhempia, joille voi esittää kysymyksiä; tarjolla neuvoja ja tietoa kotiopetuksesta. Tervetuloa!

Aika: 8.5.2010 klo 15.00-16.00

Paikka: Englantilainen koulu (The English School), Mäntytie 14, 00270 Helsinki

Juhani Paavolainen kotiopetuksesta:

-Uusimaa-lehti 31.8.2003, perheartikkeli

-ABC+-lehti 6/2005, perheartikkeli

-Etelä-Suomen lääninhallitus 4.10.2007, alustus keskustelutilaisuudessa "Opetuksen järjestämistä muussa paikassa kuin koulu"

-Anna-lehti 48/2008, perheartikkeli

-Sunnuntaisuomalainen 20.9.2009, haastattelu

-Vartti-lehti 8.11.2009, isänpäivän haastattelu

-Yle Teema Studio Kotro 10.11.2009, keskustelu

-Yle 2 Silminnäkijä 7.12.2009, dokumentti

 

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja pahoittelee 9.2.2010 lähetetyssä kirjeessä, että ei voi auttaa, eikä opetusministeriön ja Opetushallituksen toiminnasta tehty kantelu johda laillisuusvalvonnassa toimenpiteisiin, koska asian käsittely on kesken lapsiasiavaltuutetulla.

 

Opetusministeriön ja Opetushallituksen toiminnasta koskien kotiopetuksessa olevan oppilaan oikeudesta ilmaiseen oppimateriaaliin on 2.2.2010 tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

 

 Kotiopetuksessa olevat lapset oikeuttavat kunnan saamaaan valtionosuuden. Laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta (1704/2009) on muuttanut perus- ja esiopetuksen käyttömenojen rahoituksen perusteita. Rahoitus ei enää perustu oppilaskohtaisiin yksikköhintoihin vaan määräytyy kunnan 6-15 vuotiaiden määrän perusteella, myös kotiopetuksessa olevat lasketaan mukaan. Kunnat saavat valtiolta keskimäärin 6646 euroa jokaista kotiopetuksessa olevaa lasta kohden.

 

 

 Loviisan kaupunki on tehnyt esimerkillisen päätöksen oppimateriaaliasiassa!  

Sivistystoimenjohtaja Thomas Grönholm on päättänyt 30.12.2009: "Suomen perustuslain 16 §:n 1 momentin sekä perusopetuslain 31 §:n 1 momentin mukaisesti Tarja ja Juhani Paavolaisen kotiopetuksessa olevilla lapsilla on oikeus maksuttomaan oppimateriaaliin perusopetuslain 25 §:n 1 momentin mukaisesti."

Hyvä, Loviisa! Toivottavasti kotiopetusperheet saavat pian iloita samanlaisista päätöksistä muissakin kunnissa.

 

 

 

 Oppikirjat oppivelvollisille! Suomen kotiopettajat ry on 30.12.2009 lähestynyt uudestaan lapsiasiavaltuutettua ja pyytänyt apua oppikirjojen saamiseksi kaikille oppivelvollisille. Asiasta keskusteltiin edellisen kerran elokuussa.

Hyvä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula,

oikein hyvää uutta vuotta 2010! Lähetän liitteenä korkeimman hallinto-oikeuden koulukirjoja koskevan päätöksen. Vaikka oikeus hylkäsi asiassa tehdyn valituksen, se samalla vahvisti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, sen että perusopetuslain 31 §:ää sovelletaan kaikkiin oppivelvollisiin.

Opetushallituksen kotiopetuksen järjestelyistä antama ohje on mielestämme syrjivä. 

Kysymme Teiltä, edistäisikö oppimateriaalin antaminen maksutta kaikille oppivelvollisille lapsen oikeuksien ja edun toteutumista Suomessa? Kysymme myös, onko mahdollista, että puhutte niiden noin neljän sadan suomalaisen oppivelvollisen lapsen puolesta, joilla opetusministeriön nykyisen tulkinnan mukaisesti ei ole oikeutta koulukirjoihin ja joista useimmat jäävät ilman maksuttomia koulukirjoja? 

Kuten hyvin tiedätte, yhdenkään lapsen kokema syrjintä ei jää vaille kauaskantoisia seurauksia, vastaavasti yhdenkin, saati neljän sadan, lapsen oikeuksien toteutuminen voi antaa toivoa lukemattomille kansalaisille. 

Yhteistyöterveisin

Suomen kotiopettajat ry

Juhani Paavolainen