Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Kotiopetus on suosittua. Kasvua viisitoista prosenttia. Kotiopetuksessa oli 501 oppilasta vuonna 2020. Katso uusin tilasto täällä 

Tilastokeskus - Opiskelijat ja tutkinnot 2020

 

 

Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt opetus- ja kultuuriministeriön näkemystä, että laajennettu oppivelvollisuus ei olisi perustuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta.

Opetus- ja kultturiministeriö oli perustellut kantaansaa muun muassa Hämeenlinna hallinto-oikeuden päätöksellä, jonka mukaan kotiopetuksessa olevalla oppivelvollisella ei olisi oikeutta ilmaiseen oppimateriaaliin. Perustuslakivaliokunta (PeVL 43/2020 vp, s. 4) toteaa, "Valiokunnan mielestä oppivelvollisuuteen kuuluva opetus on perustuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta." 

Kotiopetus on kiistatta laillinen keino suorittaa oppivelvollisuus. Riita kotiopetuksen maksuttomuudesta on näin perustuslakivaliokunnan toimesta ratkennut. Kotiopetus on maksutonta.

 

Eduskunnan sivistysvaliokunta käsittelee tänään 12.11.2020 klo 12.00 alkaen hallituksen esitystä oppivelvollisuuden laajentamisesta.

 

Suomen kotiopettajat on jättänyt valiokunnalle asiantuntijalausunnon yhdessä Suur-Helsingin kristillisen koulun kanssa.

 

Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle  

 

HE 173/2020 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 

 

Esityksen yhteydessä on tuotu esiin hankkeen historiallisuus ja viitattu edelliseen koulu-uudistukseen 1960- ja 70-luvuilla. Silloinen muutos merkitsi radikaalia puuttumista vallinneisiin oloihin. Sivistysvaliokunta oli 13.3.1968 antamassaan mietinnössä lieventänyt oppikoulujen kunnallistamista koskevaa koulujärjestelmälakia siten kuuluvaksi, että ”ja on yksityisen oppikoulun omistajalle varattava tilaisuus valita haluaako hän luovuttaa koulunsa varoineen ja velkoineen kunnan haltuun vai käyttää kouluaan kunnan peruskoulua korvaavana kouluna.” Perusteluina sivistysvaliokunta viittaa perustuslakivaliokunnan 8.11.1967 lausuntoon no. 3, jonka mukaisesti hallituksen esityksen tarkoituksena oli kiertää hallitusmuodon pakkolunastusmenettelyä. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon liittyvässä 25.9.1967 päivätyssä muistiossa todetaan, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei edellytä lain säätämistä perustuslainsäätämisjärjestyksessä, kun opetus edelleen on kaikille maksutonta. Nyt käsillä oleva hallituksen esitys merkitsee kaikille maksuttoman perusopetuksen takaavan perustuslain säädöksen kiertämistä. 

 

Oppivelvollisuuden laajentamishanke vaikeuttaa huoltajien mahdollisuutta antaa lapsilleen oppivelvollisuuden mukaista kotiopetusta tai mahdollisuutta järjestää koulumaista opetusta ilman perusopetuksen järjestämislupaa. Nämä oikeudet ovat olleet Suomessa hyvin turvattuja. Perustuslain mukaisen oppivelvollisuuden täytyy myös käytännössä tarkoittaa todellista valinnan mahdollisuutta ei vain paperille kirjoitettua korulausetta. Perustuslain määräyksen jokaisen oikeudesta maksuttomaan perusopetukseen täytyy tarkoittaa sitä, että kaikkea oppivelvollisuuden suorittamista tuetaan. Kotiopetuksen rankaisemista ei voida perustella. Helsingin eurooppalaisen koulu ja joidenkin vieraskielisten ja ulkomailla olevien koulujen oikeus periä maksuja on etu, ei rangaistus. Julkisen vallan tulee tukea myös kotiopetusta. 

 

Hallituksen esityksessä pyritään heikentämään kotiopetuksen asemaa mm. vaatimalla lapsia osallistumaan perusopetuslain vastaisesti erityiseen tutkintoon saadakseen perusopetuksen päättötodistuksen. Perusopetuslain 38 §:n mukaan oppivelvollinen sen sijaan voi osallistua erityiseen tutkintoon. Mitään osallistumisvelvollisuutta ei ole laissa määrätty. Erityisen tutkinnon vaatiminen on näin ollen perusopetuslain vastaista ja asettaa nämä oppilaat eriarvoiseen asemaan. Tämä on nuorten oppilaitten oikeusturvan vastaista. Tästä huolestuttavana esimerkkinä on Vantaan kaupungin toiminta viime keväältä (2020). Vantaan kaupunki vaati kaikkia vantaalaisia kotiopetuksessa olleita yhdeksäsluokkalaisia suorittamaan erityisen tutkinnon saadakseen päättötodistuksen. He joutuivat tenttimään kaikki lukuaineet koko yläkoulun osalta. Tutkiva opettaja oli jo hyväksynyt osan seitsemän- ja kahdeksanluokkalaisten suoritukset. Vantaan kaupungin virkamiehet puolustivat kantaansa viittaamalla Opetushallituksen ohjeistukseen. Tämä yllätti meidät huoltajat ja opettajat täysin, kunnes huomasimme, että opetushallitus tosiaan ohjeistaa näin kotisivuillaan: 

 

Mikäli huoltaja haluaa kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen saavan opinnoistaan todistuksen, jossa todetaan kotiopetuksessa suoritetut opinnot ja annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana osaamisen tasosta, on oppivelvollisen osallistuttava perusopetuslain 38 §:n mukaiseen erityiseen tutkintoon. (oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus)  

 

Teimme tästä kansanedustaja Antero Laukkasen kanssa valituksen Opetushallitukselle ja kävimme tapaamassa vastuuhenkilöitä esittäen asiamme, mutta muutoksia ohjeistukseen ei tältä osin tehty.  

 

Kokonaisuudessaan velvoitettaisiin perusopetuslain vastaisesti noudattamaan kotiopetuksessa Opetushallituksen määräämän opetussuunnitelman perusteita. Perusopetuslain (628/1998), perusopetusasetuksen (852/1998) ja valtioneuvoston tuntijakoasetuksen (422/2012) mukaisesti Opetushallitus on 22.12.2014 perusopetuksen järjestäjille osoitetulla määräyksellä, velvoittanut ne noudattamaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2014. Kotiopetus ei ole järjestettyä opetusta.  Kotiopetus on lainsäädännössä säännelty vapaammin; siihen soveltuvia perusteita ei ole laadittu eikä pidäkään laatia. Kotiopetuksessa noudatetaan tuntijakoasetusta (422/2012).  

 

Esityksessä on luotu uudenmuotoinen oppivelvollisuuskoulutus, joka ei olisi perusopetusta, mutta kuitenkin pakollista. Hallituksen esityksessä todetaan, että perusopetuksen maksuttomuutta koskevan perustuslain 16 §:n taustalla on Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset. Vain lyhyelle maininnalle jää Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 2 artikla. Tuomioistuin on julkaissut artiklaa koskevan oikeustapausoppaan, ja ihmisoikeussopimuksen valmisteluaineisto on helposti saatavilla. Tuomioistuin on soveltanut artiklaa laajasti ja katsonut, että sopimusosapuolten tulee koulutuksen alalla omaksumia tehtäviä hoitaessaan noudattaa sopimusta myös esimerkiksi rahoituksessa. Suomi ei ole jättänyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 2 artiklaan varaumia kuten useat sopimusosapuolet, jotka pidättyvät avustamasta taloudellisesti vaihtoehtoisia yksityisiä opiskelumuotoja. Kansainvälisesti poikkeuksellisen velvoittavaa perusopetuksen maksuttomuutta koskevaa perustuslain 16 §:ää tulee tarkastella tässä valossa.  Tämä esityksen puute on aivan ratkaiseva. Vain perusopetus voi olla pakollista.  

 

Käsityksemme on, että lainsäädäntövalta ei ole niin rajaton, että perustuslain muuttamiselle säädetyssä järjestyksessä olisi mahdollista järjestää asioita aivan poiketen voimassa olevan oikeusjärjestyksen yleisistä periaatteista. Näiden periaatteiden pohjalla pysyen ei voida säätää hallituksen esittämää oppivelvollisuutta.  

 

Emme kannata eduskunnalle jätettyä esitystä. Mielestämme esitys tulee kokonaan hylätä. 

 

 

Kunnioittavasti 

 

Helsingissä 11.11.2020  

 

Jan Cedercreutz, johtaja 

Agape-Keskus ry 

Suur-Helsingin kristillinen koulu

  

Juhani Paavolainen, puheenjohtaja 

Suomen kotiopettajat ry 

 

 

 

Viranomaisjärjestelmä ei kykene korjaamaan itse tekemiään virheitä.

 

Hallitusmuodon 82 §:n 2 momentin kirjoitus, kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alaista, tulee palauttaa perustuslakiin. Ei riitä, että uuden perustuslain yhteydessä sanotaan, että kotiopetuksen asemaa ei ole tarkoitus muuttaa, kun perustuslaillinen oikeus opettaa itse lapsensa joutuu loukatuksi.

 

Katso ja lue MTV Uutisissa toimittaja Outi Airolan raportti Tommysta ja Karoliinasta, joiden oikeutta kotiopettaa loukattiin. Kotiopetusvalintansa vuoksi myös Karoliinan ja hänen seitsemän kuukauden ikäisen lapsensa ihmisoikeutta rintaruokintaan loukattiin (ks. Yleissopimus lapsen oikeuksista 24 artikla kohta e).

 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tommy-ja-karoliina-saivat-tuta-kotiopetukseen-kohdistuvat-ennakkoluulot-lapset-sijoitettiin-kiireellisesti-koska-perhetta-epailtiin-muun-muassa-oudosta-ideologiasta/7975932#gs.k5ucig

 

Professori Veli Merikoski kirjoitti perustuslakivaliokunnalle 29.4.1969 perustuslain muuttamisesta ja kiinnitti huomiota mm. hallitusmuodon 82 §:n 2 momenttiin. "Kotiopetuksen jättäminen ulottumattomiin viranomaisten valvonnanalaisuudesta ei ole sovitettavissa yhteen oppivelvollisuusjärjestelmän kanssa. Itse asiassa jo vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki jätti valvontakiellon kokonaan vailla merkitystä." Merikoski jättää mainitsematta, että oppivelvollisuuslaki valmistui jo vuonna 1907, mutta keisari jätti lain vahvistamatta. Oppivelvollisuuslain säätäminen tapahtui rinnan hallitusmuodon säätämisen kanssa. Eduskunnassa suoritettiin äänestys hallitusmuodon pykälistä. Oskari Mantere esitti saman kannan kuin aatetoverinsa Merikoski 50 vuotta myöhemmin, että kotiopetuksen turvaa ei tulisi ottaa hallitusmuotoon. Mantereen (ja Merikosken) kanta hävisi äänestyksessä, ja kotiopetus on saanut nauttia vapaudesta jo sata vuotta.

 

Merikoski kuitenkin jatkaa. "HM 82 § 2mom. soveltuu esimerkiksi siitä, kuinka hallitusmuodon selvä säännös on asiallisesti kumoutunut vakiintuneen lainsäädäntökäytännön kautta. Korrekti menettely olisi luonnollisesti ollut se, että tuo säännös olisi kumottu nimenomaisin perustuslakia muuttavin lainsäädäntötoimin." Hallitusmuodon selvä säännös on kuitenkin jäänyt voimaan perustuslain uudistuksen yhteydessä eikä sitä ole kumottu, kuten Mantere ja Merikoski toivoivat sekä heidän aatetoverinsa edelleen toivovat. 

 

 

  

 

Hallituksen esitys oppivelvollisuuslaiksi on tänään lähetekeskustelussa eduskunnassa.

 

Suomen kotiopettajat ry piti vuosikokouksen Kokkolassa 31.10.2020. Kuuntele toimittaja Petri Kuikan juttu kotiopetuksesta Radio Suomessa.

 

https://areena.yle.fi/audio/1-50674031 

 

 

 

 

Sanna Marinin hallitus hakoteillä koulunuudistuksessa.

 

Hallitus ei ole edelleenkään ymmärtänyt oppivelvollisuuden ja perusopetuksen yhteyttä. Perusopetusta on se opetus, joka kuuluu oppivelvollisuuteen. Hallituksen esityksessä 173/2020 väitetään, että perustuslain 16 § ei määrittele perusopetuksen sisältöä (s. 281). Perusoikeuden ydinsisältö on kuitenkin kristallinkirkas, Se on perusopetuksen maksuttomuus. Hallitus pyrkii sivuuttamaan perusoikeuksia selittämällä maksuttomuuden koskevan vain oppivelvollisia. Hallitus muuttaisi perustuslain ydinsisältöä tavallisella lailla perustuslain 72 §:n mukaisessa järjestyksessä, vaikka esitys tulisi käsitellä 73 §:n mukaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Hanke on kunniaton.

 

Hallituksen esityksessä pyritään luomaan uusi, perusopetuksesta poikkeava kokonaisuus, josta käytettäisiin oppivelvollisuuskoulutus-käsitettä. Käsite ei ole kuitenkaan uusi, vaan sitä käytettiin perusopetuksen synonyyminä peruskoulua suunniteltaessa 1960-luvulla (ks. esim. 28.3.1963 asetettu ministerivaliokunta ja KM 1970:A4, s. 20). Oppivelvollisuuskoulutus on myös sisällöllisesti sama kuin perusopetus. Kyse ei ole vain perustuslain muodollisesta säädöksestä, jota hallituksen esityksellä on tarkoitus kiertää.

 

Hallitus osoittaa suurta yksityisyritteliäisyyttä irrottaessaan oppivelvollisuuskoulutuksen omaksi pakkohallintoalueekseen, jota eivät koske perus- ja ihmisoikeudet eikä tavallinen lainsäädäntökään. Esityksessä vedotaan siihen, että vuoden 1998 perusopetuslaki on säädetty ilman perustuslakivaliokunnan myötävaikutusta. Tämän täytyy tarkoittaa sitä että perusopetuslaki, toisin kuin hallituksen esitys, on perustuslain mukainen. Tämä ei oikeuta tekemään johtopäätöstä, että perustuslain vastainen hallituksen esitys voitaisiin säätää ilman perustuslakivaliokunnan myötävaikutusta. Ei ole estettä säätää perustuslain 16 § 2 momentin mukaista koulutusta maksuttomaksi, mutta on virheellistä vedota perusopetuksen pakollisuuteen ja tehdä myös muusta koulutuksesta kuin perusopetuksesta pakollista.

 

Esityksen sivulla 282 kuvataan perusopetuksen oikeusoloja. Kirjoittajat unohtavat, että eräät koulutusta koskevat hallitusmuodon kohdat jätettiin perusoikeusuudistuksen säätämisen yhteydessä voimaan. Perusopetuslain esitöissä on useita viittauksia hallitusmuodon 82 §:n 2 momenttiin, jonka mukaisesti kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alaista. Tällainen viittaus on myös perusopetuslain 26 §:n oppivelvollisuuden suorittamista koskevan säädöksen kohdalla. Myös vuoden 2000 perustuslain esitöissä on vastaava viittaus ja todetaan, että vaikka kotiopetusta koskevaa hallitusmuodon kirjoitusta ei enää oteta uuteen perustuslakiin, tällä ei ole tarkoitus muuttaa kotiopetuksen asemaa.

 

Sanna Marinin hallitus pyrkii esityksellään sementoimaan kotiopetuksen vainon. Esityksessä viitataan keskustelua herättäneeseen oikeuskäytäntöön, jonka mukaisesti kotiopetuksessa oleva lapsi menettää kaikki sosiaaliset oikeutensa siirtyessään kotiopetukseen. Esityksessä ei mainita käytyä keskustelua. Sekä käräjäoikeus, että oikeuskansleri Jaakko Jonkka ovat hyvin perustelluissa ratkaisuissaan päätyneet vastakkaiseen arviointiin kuin hallinto-oikeus puutteellisesti perustellussa kannanotossaan. Hallituksen esitykseen ei liity minkäänlaista periaatteellista oikeustilan punnintaa tai eri näkemysten arviointia. Sosiaaliset oikeudet aiotaan riistää kotiopetuksessa olevilta lapsilta myös toisen asteen koulutuksessa kuten esityksen sivulla 289 todetaan.

 

Kotiopetusta koskevia perusopetuslain kohtia ei olla muuttamassa, mutta esitykseen sisältyy perusopetuslain vastaisia käytänteitä. Näitä ovat velvollisuus osallistua erityiseen tutkintoon ja velvollisuus noudattaa kotiopetuksessa kouluopetukseen tarkoitettua ja siinä noudatettavaa opetussuunnitelman perusteita. Esityksellä heikennetään myös merkittävästi kotiopetusperheiden oikeusturvaa. Perusopetuslaista poistettaisiin sen 45 §, joka on mahdollistanut väärinkäytösten tuomioistuinkäsittelyn. Uudessa oppivelvollisuuslaissa tuomioistuinkäsittelyn oikeusturva käytännössä poistuisi ja perheet pakotettaisiin opetusviranomaisten tahtoon huostaanoton uhkaa käyttämällä.

 

Suomen kotiopettajien käsityksen mukaan lainsäädäntövalta ei ole niin rajaton, että perustuslain muuttamiselle säädetyssä järjestyksessä olisi mahdollista järjestää asioita aivan poiketen voimassa olevan oikeusjärjestyksen yleisistä periaatteista. Näiden periaatteiden pohjalla pysyen ei voida säätää hallituksen esittämää oppivelvollisuutta. (Ks. Ståhlberg, Kaarlo Juho: Yksityisoikeudellinen säätiö ja valtiovalta. LM 1935, s. 58) 

 

 

 

 

Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi, että on ongelmallista, kun esityksessä ei ymmärretä perusopetus-käsitteen sisältöä.

 

Perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaan perusopetukseksi on katsottava se opetus, joka kuuluu oppivelvollisuuteen. Perustuslain 16 §:n 1 momentti takaa jokaiselle subjektiivisen oikeuden maksuttomaan perusopetukseen. Ehdotus vaikuttaa oikeusministeriön mielestä ongelmalliselta, kun maksuttomuus rajataan vain oppivelvollisia koskevaksi ja suljetaan aikuiset ja alkuperältään muut kuin vakinaisesti Suomessa asuvat lapset maksuttomuuden ulkopuolelle.

 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies kiinnittää huomiota lausunnossaan siihen, että hallituksen luonnoksessa ei seurata hallituksen esitysten vuonna 2019 uudistettuja laatimisohjeita, joiden mukaan perus- ja ihmisoikeusvaikutusten huolellinen arviointi tulisi tehdä esityksen laatimisvaiheessa. Luonnoksessa tähän on kiinnitetty huomiota vain kolmen tekstikappaleen verran. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten huolellinen arviointi ei ole lausuntomenettelyssä tarkoituksenmukaista, eikä aikataulullisesti mahdollistakaan.

 

Uudistus kytkeytyy useisiin Suomea sitoviin ihmisoikeussopimusmääräyksiin, mm. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 2 artiklaan. Apulaisoikeusasiamies toteaa myös, että pääsääntöisesti perustuslain säännökset taloudellista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista eivät välittömästi perusta subjektiivisia oikeuksia. Maksutonta perusopetusta koskeva perustuslain 16 §:n 1 momentti on poikkeus tästä pääsäännöstä, eikä maksuttomuudesta voida poiketa lailla. Kysymys on ilmeisesti valtiosääntöoikeudellinen, apulaisoikeusasiamies toteaa.

 

Verrattuna perusoikeusvaikutusten huolelliseen arviointiin, hallituksen luonnoksessa käsitellään paljon laajemmin kotiopetuksessa olevien lasten oikeudesta maksuttomaan perusopetukseen käytyä oikeudenkäyntiä. Luonnoksessa viitataan korkeimman hallinto-oikeuden 16.4.2013 antamaan, taltionumero 1297, diaarinumero 3985/3/11 päätökseen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden 7.12.2011 antamasta päätöksestä, taltionumero 11/0883/3, diaarinumero 00790/11/1301 tehdyn valituksen. Kun korkein hallinto-oikeus ei perustellut päätöstään, lausunnossa viitataan asiallisesti huomattavan vanhaan, lähes kymmenen vuoden takaiseen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen.

 

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan lapsi menettää perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaisen oikeuden maksuttomaan perusopetukseen, kun laissa ei ole erikseen säädetty kunnalle velvollisuutta antaa etuuksia kotiopetuksessa oleville ja tätä käsitystä tukee perusopetuslain 31 §:n 3 momentin säännös opetuksesta, josta on oikeus periä maksuja. Hallituksen esitysluonnoksessa asiaa perustellaan lisäksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa esitetyllä selvityksellä, että oppilasta ei rekisteröidä oppilaaksi mihinkään kouluun. Kaikki perustelut ovat vanhentuneita.

 

Oppilaat merkitään tänä päivänä KOSKI-tietovarantoon koulun oppilaiksi yhtäläisesti riippumatta sitä suorittavatko he oppivelvollisuuttaan koulun opetuksessa vai kotiopetuksessa.

 

Perusopetuslain 31 §:n 3 momentti on perustuslain 81 §:n 2 momentin säännöksen vastainen. Perustuslain mukaisesti valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota lausunnossaan PeVL 20/2007 vp. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen käsitys on yhteneväinen, että perusopetuslain 31 §:n 3 momenttia ei voida soveltaa analogisesti. Maksuja voidaan periä ainoastaan säädöksessä mainituissa tilanteissa (EOAK/1120/2018).

 

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 59/2010vp s. 5) huomauttanut, että jokaisella on subjektiivinen oikeus maksuttomaan perusopetukseen perustuslain 16 §:n 1 momentin perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 27.11.2013 apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille (EOAM/1420/2/10) antamassaan selvityksessä todennut, että on virheellistä tulkita perusopetuslain 4 §:ää niin, että se rajoittaisi perustuslain mukaista oikeutta maksuttomaan perusopetukseen. Perustuslakivaliokunta oli esittänyt, että virheelliset tulkinnat korjattaisiin perusopetuslakia muuttamalla. Hallituksen esitysluonnoksessa perusopetuslakiin tehtäisiin muutos, mutta ei perustuslakivaliokunnan toivomalla tavalla, vaan niin, että alkuperältään muut kuin vakinaisesti Suomessa asuvat lapset suljettaisiin maksuttoman opetuksen ulkopuolelle.

 

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisussa viitataan myös eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vastaukseen 30.7.2008, diaarinumero 3973/4/0/7, jossa hän toteaa, että Jyväskylän kaupunki on toiminut Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti, kun se on kieltäytynyt antamasta kotiopetuksessa oleville lapsille ilmaista oppimateriaalia. Esittelijäneuvos Jorma Kuopuksen lähettämä kirje ei sisällä sellaista oikeudellista pohdintaa, jota voitaisiin pitää perus- ja ihmisoikeusvaikutusten huolellisena arviointina, mitä sen sijaan hallituksen esitykseltä edellytetään.

 

Keskuskauppakamari esittää omassa lausunnossaan, että oppivelvollisuusiän korottamiseen liittyvä valmistelu keskeytetään välittömästi eikä uudistusta toteuteta. 

  

 

Suomen hallitus ajaa oppivelvollisuuden pidentämisen varjolla heikennyksiä kotiopetuksen asemaan. Lausunnon antamiselle varattu aika päättyi eilen 15.6.2020. Suomen kotiopettajat ry jätti lausunnon yhdessä Suur-Helsingin kristillisen koulun kanssa.

 

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (30.4.2020)

 

Esitysluonnos heikentää kotiopetuksen asemaa ja on perustuslain vastainen ja on esitetyssä muodossaan säädettävä perustuslain 73 §:n säätämisjärjestyksessä. Jotta ehdotetut lait voitaisiin käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, luonnokseen ja ehdotettuihin lakeihin tulisi mielestämme tehdä seuraavat muutokset:

 

  1. Luonnoksen epätäsmälliset ilmaukset kotikoulu ja yksityisopiskelu tulee korvata sanalla kotiopetus, joka on viranomaisten käyttämä ja hallituksen esityksissä perusopetuslaiksi (HE 86/1997)  sekä perustuslaiksi (HE 1/1998) käytetty termi. Kotiopetuksen asemaa ei ole uudella perustuslailla muutettu.
  2. Oppivelvollisuuslain 2 §:ään tule lisätä sana perusopetus. Otsikon tulee kuulua Oppivelvollisuuden ja perusopetuksen alkaminen ja päättyminen. Pykälän viimeisen kappaleen tulee alkaa Oppivelvollisuus ja perusopetus päättyy. Hallituksen perusoikeusuudistusta koskevan esityksen (HE 309/1993) mukaisesti perusopetukseksi on katsottava se opetus, joka kuuluu oppivelvollisuuteen (Yksityiskohtaiset perustelut 13 §, 1 momentin toinen virke).
  3. Luonnoksen sivulla 165 esitetään oppivelvollisuuden suorittamisen synonyymiksi päättötodistuksen saavuttaminen. Kohta pitää poistaa luonnoksesta. Perusopetuslain erityistä tutkintoa koskevaa 38 §:ää, jonka mukaan oppilas voi suorittaa erityisen tutkinnon, ei olla muuttamassa. Luonnoksessa esitetty tulkinta on jo johtanut esim. Vantaalla menettelyyn, jossa oppilas on vastoin tahtoaan velvoitettu suorittamaan erityinen tutkinto.
  4. Oppivelvollisuuslain 16 §:n otsikko tulee muuttaa kuulumaan niin, että Oppivelvollisuuden suorittaminen on kaikille maksutonta. Oppivelvollisuuden seurantaryhmä on esityksessään 26.3.2020 viitannut apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun EOAK/1120/2018, 23.10.2019 ja todennut, että oppivelvollisuuden suorittamisen tulee olla maksutonta. Perustuslain 16 §:n mukaisesti perusopetus on jokaiselle maksutonta. Esitysluonnoksessa kotiopetuksessa olevat oppivelvolliset suljetaan maksuttomuudesta pois. Perustuslakivaliokunta on mietinnössään (PeVM 25/1994) sivulla viisi asettanut perusoikeuksien rajoittamista koskevia yleisiä vaatimuksia. Esitysluonnoksesta tulee poistaa viittaukset korkeimman hallinto-oikeuden perustelemattomaan ratkaisuun (taltionumero 1297/2013) ja tehdä perustuslakivaliokunnan edellyttämä tarkastelu oppivelvollisuuden suorittamisen maksuttomuuden rajoittamisen edellytyksistä.
  5. Oppivelvollisuuslain 20 §:stä tulee poistaa sanat tahallaan tai törkeää huolimattomuuttaan. Huoltajan vastuulla on hyvin pitkät perinteet Suomen lainsäädännössä. Sakkorangaistus on määrätty 22.10.1723. YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 26 artiklan kohdan kolme mukaisesti vanhemmilla on ensisijainen vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta. Artikla on sitovasti implementoitu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjan toisessa artiklassa.

 

 

 

Kunnioittavasti

 

Helsingissä 12.6.2020

 

 

Jan Cedercreutz                                                                                Juhani Paavolainen

 

Koulun johtaja                                                                                  Puheenjohtaja

 

Suur-Helsingin kristillinen koulu                                                   Suomen kotiopettajat ry

 

 

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö joutui myöntämään, että kevään perusopetuksen etäopetus ei ollut lainmukaista.

 

Valtioneuvosto antoi tänään 4.6.2020 etäopetusta koskevan perusopetuslain muutosesityksen eduskunnalle. https://minedu.fi/paatos?decisionId=0900908f806b7685 Valitettavasti lainvastaisuuksia ei ole kokonaan onnistuttu esityksessä korjaamaan. Esitetyn perusopetuslain 20 a §:n 5 momentin mukaan karanteenissa, eristyksessä tai vastaavan lääkärin määräyksellä poissa olevan oppilaan opetusjärjestelyt voidaan järjestää perusopetuslain 18 §:n erityisin opetusjärjestelyin. Kyseinen lain kohta on tarkoitettu yksittäisten oppiaineiden poikkeaviin järjestelyihin eikä taivu yleiseen poikkeamiseen opetusjärjestelyistä. 

 

 

Entiseen ei ole paluuta. Kotiopetukseen jäi noin 70.000 lasta koulujen avautuessa 14.5.2020. Myönteiset kokemukset auttoivat perheitä tekemään valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja. Mikään ei oikeuta asettamaan perheiden ratkaisuja arvostelun alaiseksi. Jokainen perhe on oikeutettu harkitsemaan itse itselleen parhaimman päätöksen. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut 30.4.2020 luonnoksen oppivelvollisuuden pidentämistä koskevasta lainsäädännöstä. Luonnoksessa ei ole tehty havaintoja maailman muuttumisesta. Vanha ja vanhentunut peruskoulujärjestelmä on ministeriön keino torjua vaatimukset uudistaa koulujärjestelmä oikeudenmukaisemmaksi. 

 

 

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi 4.3.2020 Skotlannin parlamentissa pitämässään esitelmässä, että on turha teeskennellä Suomen koulutusjärjestelmän tuottavan tasa-arvoista oppimista. Samalla luokalla olevien lasten oppimiserot voivat olla viiden vuoden mittaisia. Jos halutaan tavoitella tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, oppimispolkuja tulee monipuolistaa ja suoda yksilöllisille järjestelyille mahdollisuus, Heinonen jatkaa. Tämä on valtava haaste opettajille, joskin uusi teknologia voi auttaa vastaamaan haasteeseen.

 

Suomessa tavoitteena on pyrkimys opetuskeskeisestä järjestelmästä oppimiskeskeiseen järjestelmään. Muodollisen opetuslaitosten tarjoaman opetuksen lisäksi on tärkeää herättää ja saattaa näkyville myös epämuodollinen oppiminen, jotta jokaisen ihmisen oivalliset taidot saisivat rakentua, Heinonen päättää. Lue tai kuuntele lisää: https://www.scotlandfutureforum.org/finnish-lessons-olli-pekka-heinonen/ 

 

 

Eduskunta päätti 16.4.2020, että valtioneuvoston varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista antaman asetuksen (126/2020) jatkamisesta annettua asetusta (191/2020) ei kumota. Uuden asetuksen mukaisesti lähiopetukseen siirrytään 14.5.2020.

 

Asetuksesta annetuissa asiantuntijalausunnoissa Kuntaliitto toteaa, että kunnat ovat joutuneet siirtymään täysin uuteen tapaan järjestää opetus, koska voimassa oleva esi- ja perusopetusta koskeva lainsäädäntö ei ole mahdollistanut ennalta varautumista ja asioiden harjoittelua ja kokeilua. Kuntaliitto kiinnittää myös huomiota siihen, miten tietosuojavaatimukset etäopetuksessa täyttyvät.

 

Opetushallitus painottaa, että perusoikeuksiin ja muihin oikeuksiin puuttuminen edellyttää myös poikkeusoloissa sitä, että säännökset ovat riittävän tarkkarajaisia. Asetus jättää opetuksen järjestäjille laajan harkintavallan siihen, miten se järjestää opetusta ja muuta toimintaa muuna kuin lähiopetuksena. Suuri harkintavalta olisi Opetushallituksen mielestä edellyttänyt perusteellisempaa oppilaiden ja huoltajien oikeusturvan tarpeen arviointia.

 

THL katsoo, että etätehtävien teko ei kaikissa perheissä onnistu ja lähiopetukseen pitäisi olla oikeus päästä myös sosiaalisin perustein. 

 

Äkkiväärä peruskoulufundamentalismi on kieltänyt harhaoppisina kaiken kokeilun ja vaihtoehtoiset oppimisen tavat. Muun muassa perheiden valinnan perusteella kotiopetuksessa olevat ovat viranomaisten säälimättömän vainon kohde. Koronakriisi on paljastanut peruskoulun jälkeenjääneisyyden. Sen sijaan, että virheet olisi tunnustettu ja muutettu perusopetuslakia, turvauduttiin lain vastaiseen etäopetukseen, joka on ollut monelle silmät aukaiseva pelastus sopimattomasta peruskoulun puhdasoppisuudesta, mutta joka entisestäänkin lisää jäykän koulurakenteen aiheuttamaa eriarvoisuutta. Etäopetus on kotiopetusta, kotona järjestettyä opetusta, joka toimii ja on monelle parempi kuin koulu. Ks. https://yle.fi/uutiset/3-11319968

 

 

 

Suomen 185.831:stä 1 -3 -luokkalaisesta noin 18.000 lasta on perusopetuksen lähiopetuksessa. Kotiopetuksessa on laskennallisesti 545.516 oppilasta. Kun tähän lisätään hallitusmuodon 82 §:n 2 momentin mukaisessa kotiopetuksessa olevat 437 oppilasta, kotiopetuksessa on yhteensä noin 546 tuhatta oppilasta (lukumäärät vuoden 2019 tiedoin; mahdollisesti lähiopetuksessa olevia erityisen tuen oppilaita oli yhteensä 48.197.)

 

 

 

Sivistysvaliokunta näytti luopuvan 19.3.2020 esittämästään näkemyksestä (SiVL 2/2020 vp, s. 3 ja 7), että asetuksella voidaan määrätä perusopetuksen toteuttamisesta etäopetuksena. Lausunnossaan 25.3.2020 (SiVL 3/2020 vp, s. 2) valiokunta korostaa, että etäopetuksen järjestäminen perusopetuksessa on uusi asia, sillä perusopetuslaissa ei siitä säädetä. Lausuntoa varten valiokunta kuuli asiantuntijoita kokouksessaan 24.3.2020 (SiVP 22/2020 vp, kohta 3). Yksikään asiantuntijoista ei jättänyt kirjallista lausuntoa; kaikkia kuultiin suullisesti. Suomen kotiopettajien valiokunnan virkailijoilta saaman selvityksen mukaan valiokunta katsoo, että valtioneuvoston varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista antaman asetuksen (126/2020) 3 § antaa toimivaltuudet etäopetuksen järjestämiseen perusopetuksessa. Suomen kotiopettajien käsityksen mukaan perusopetuksen etäopetuksesta olisi tullut säätää lailla. Valmiuslain 109 §:n 2 momentin mukaan poikkeusoloissa on mahdollista rajoittaa opetuksen järjestäjälle normaalioloissa säädettyä tai määrättyä opetusvelvollisuutta. Kuten tunnettua (Matti Lahtinen YLE:n haastattelussa 17.3.2020), etäopetus oppivelvollisuusikäisten opetuksen muotona ei ole sallittu.

 

Toimivaltuuksien ottaminen tuosta vaan särkee lukot, jotka oikeusjärjestys viranomaistoiminnalle poikkeusoloissakin asettaa, kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) ja varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) painottivat valiokunnan tiedostustilaisuudessa 19.3.2020 (ks. myös KHO 2000:10.) Oppivelvollisuudesta säädetään perustuslain 16 §:n 1 momentin toisen lauseen mukaan lailla. Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan lailla on säädettävä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan. Perustuslain 107 §:n mukaan perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa asetusta ei saa soveltaa viranomaisten toiminnassa. Oppivelvollisten etäopetus ei ole palautettavissa laissa olevaan toimivaltaperusteeseen. Tietämättämme saatamme kaikki toimia väärin, tietoinen lain rikkominen ei ole sallittua kenellekään.

 

Perustuslakivaliokunta katsoo, että asetusten 126/2020 ja 131/2020 perusopetusta koskeva sääntely on pääosin asianmukaista, saadun selvityksen valossa välttämätöntä ja sen verraten lyhyt voimassaoloaika huomioiden myös oikeasuhtaisuusvaatimuksen mukaista. (PeVM 6/2020 vp) Perustuslakivaliokunta pitää asetuksen 126/2020 luetteloa yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevistä puutteellisesti perusteltuna ja siten perustuslain 6 §:n vastaisena. Tällaisen luettelon laatimista valiokunta pitää sinänsä perusteltuna. Valiokunta pitää asianmukaisena valtioneuvoston toimintaa, kun se on viipymättä poistanut kriittisiä aloja koskevan rajauksen. Perustuslakivaliokunnan mietinnöstä 25.3.2020 ei näin ollen käy ilmi, miltä osin sääntely ei ole asianmukaista. Luultavasti perustuslakivaliokunnan työskentelyä leimaa tässäkin pragmatismi tiukan perustuslainmukaisuuden valvonnan sijasta.

 

Eduskuntakäsittelyssä Sari Sarkomaa (kok) totesi, että perusopetus ei tunne etäopetusta. Opetusministeri Li Andersson (vas) puolestaan katsoi, että perusopetuslainsäädäntö ei tunne kunnolla etäopetusta. Anneli Kiljunen (sd) totesi, että [sivistys]valiokunnassakin on selvinnyt, että etäopetusta ei ole laissa määritelty selkeästi (PTK 31/2020/4 vp).

 

 

 

Valtioneuvosto on muuttanut 23.3.2020 alkaen perusopetuksen järjestämisvelvollisuuden rajoituksia siten, että sekaannusta aiheuttanut maininta kriittisillä aloilla toimivien huoltajien lasten oikeudesta saada lähiopetusta on poistettu. Nyt tämä oikeus on kaikilla perusopetuksen 1 - 3 vuosiluokkien oppilailla. Opetusministeri Li Andersson on kuitenkin toistuvasti vedonnut vanhempiin, että eivät lähetä lapsiaan kouluun.

 

Päätösvalta asiassa näyttää siirtyneen huoltajille. Asetuksen taustamuistion mukaan kotiin jääviin oppilaisiin sovellettaisiin kuitenkin perusopetuslain 18 §:n mukaista oppilaan opetuksen järjestämistä toisin kuin perusopetuslaissa säädetään ja määrätään. Tämä on ongelmallista. Kyseinen perusopetuslain kohta on tarkoitettu korvaamaan peruskouluasetuksen 38 §:ää, jonka mukaan oppilas voidaan vapauttaa yksittäisen aineen opiskelusta eikä säädös muutenkaan mahdollista yleistä poikkeamista säädöksistä ja määräyksistä.

 

Taustamuistiossa 20.3.2020 toistetaan sivistysvaliokunnan lausunnon (SiVL 2/2020 vp, s. 3) näkemys, että valtioneuvoston asetuksen rajoitus luopua perusopetuksen lähiopetuksesta mahdollistaa etäopetuksen järjestämisen perusopetuksessa siinä laajuudessa, kun kunta harkitsee tarkoituksenmukaiseksi (s. 1). Sivistysvaliokunta ei palaa perusopetuslain eduskuntakäsittelyssä (SiVM 3/1998 vp, s. 26) esittämäänsä kannanottoon, jossa valiokunta torjui hallituksen esittämän mahdollisuuden järjestää opetusta myös oppilaan kotona. Professori Tuomas Ojanen toteaa (Asiantuntijalausunto EDK-2020-AK-291031 s. 7, alav. 1; EDK-2020-AK-291385 s. 6, alav. 3), että asetuksella tai määräyksellä ei voida antaa yleisiä oikeussääntöjä lain alaan kuuluvista asioista. On kestämätöntä päätellä, että asetuksella voitaisiin implisiittisesti luoda määräys, jota ei voida eksplisiittisesti antaa.

 

Perusopetuksen järjestäminen etäopetuksena edellyttää perusopetuslakiin tehtävää muutosta. Tämän ei pitäisi olla hankalasti säädettävissä, sisältyihän tätä koskeva ehdotus perusopetuslakia koskevaan hallituksen esitykseen koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi. (HE 86/1997 vp, s. 35. "Kunta voisi osoittaa tarvittaessa lapsen käymään koulua myös kotonaan tai muussa sopivassa paikassa, jos se esimerkiksi lapsen vammaisuuden tai muun syyn takia olisi perusteltua. Kysymys olisi tällöinkin kunnan järjestämästä opetuksesta eikä hallitusmuodon 82 §:ssä tarkoitetusta kotiopetuksesta, jonka lapsen huoltajat ovat valinneet.")

 

 

 

Lapinjärven kunnassa lähes kaikki oppilaat ovat etäopetuksessa. Etukeno auttoi. Kunta on ollut mukana valtioneuvoston Kokeileva Suomi -hankkeessa ja järjestänyt etäopetusta 500 km:n päässä olevalle Eskolan kyläkoululle Kannuksessa. Kokeilussa hankitut kokemukset ja tekninen valmius mahdollistivat joustavan siirtymisen etäopetukseen. Kiitos valtioneuvoston kanslian ennakkoluulottomuuden ja rohkeiden kyläläisten Kannuksessa, niin lasten kuin aikuisten. Lue lisää Loviisan Sanomissa: https://www.loviisansanomat.fi/artikkeli/850378-etunojasta-oli-hyotya-lahes-kaikki-etaopetuksen-piirissa-lapinjarvella

 

 

 

 

 

Valtioneuvoston 18.3.2020 voimaan tulleen asetuksen 126/2020 mukaisesti perusopetus jatkuu etäopetuksena 13.4.2020 asti. Asetuksesta puuttuu nimenomainen säännös, joka mahdollistaisi etäopetuksen. Normaalioloissa oppivelvollisten, toisin kuin lukioikäisten, etäopetusta ei ole sallittu järjestetyssä opetuksessa. Etäopetus on mahdollista hallitusmuodon 82 §:n 2 momentin mukaisessa kotiopetuksessa.

 

 

 

Katja-Marika ja Rasmus Mäkinen antavat käytännön neuvoja kuinka kotiopetuksesta suoriutuu. https://yle.fi/uutiset/3-11261008

 

Opetushallitus on korjannut turvattomuutta lisäävää ja lainvastaista kotiopetusohjettaan. Ohjeessa ei enää mainita, että kunta ei ole velvollinen järjestämään kouluterveydenhuollon palveluja. Kunta on velvollinen järjestämään nämä palvelut myös kotiopetuksessa olevalle oppilaalle. Lain mukainen tieto asiassa on ollut THL:n sivuilla ainakin 12.1.2018 lähtien. Korkeimman hallinto-oikeuden 15.9.2019 (taltionumero 4643) päätöksen asiakirjoissa Opetushallituksen ohje on kirjoitettu lainvastaisessa muodossaan. Ohje on kouluterveydenhuollon osalta oikaistu.

Opetushallituksen ohjeen muita virheitä ovat muun muassa oikeuden maksuttomaan oppimateriaaliin kieltäminen ja velvollisuus noudattaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita kotiopetuksessa. Oppivelvollisten oikeus maksuttomaan oppimateriaaliin on oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluva oikeus. OPS:ia tulee perusopetuslain 15 §:n mukaan noudattaa järjestetyssä opetuksessa, kouluopetuksessa. Pääjohtaja Aulis Pitkälä on allekirjoittanut asiaa koskevan Opetushallituksen määräyksen 22.12.2014.

Kansakoulu oli maksullista aina Suomen itsenäistymiseen asti. Koulumaksuista puolet meni opettajille, toinen puoli koulun välineistön kartuttamiseen. Oppilasmaksujen poistaminen olisi pitänyt tehdä perustuslain säätämisen mukaisesti, koska opettajilla, jotka säätyvaltiopäivillä kuuluivat papistoon, oli maksuihin privilegio. Privilegiot kumottiin lopullisesti vasta perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1995. Samassa yhteydessä luovuttiin koulujen sääntelystä ja siirryttiin opetuksen sääntelyyn ja säädettiin oppimateriaalin maksuttomuudesta jokaisen oikeutena itse perustuslaissa.

Kansakoulujen maksut poistettiin vuoden 1919 perustuslaissa, Hallitusmuodon 80 §:n 2 momentissa. Kansakoulun maksuttomuuden taustalla on oppilailta aikaisemmin perityt maksut opetuksesta ja kansakoulun opetusvälineistä. Se ei tarkoittanut oikeutta maksuttomaaan oppimateriaaliin. Eduskunta oli vuosittain myöntänyt erillisen määrärahan oppikirjojen hankintaan vähävaraisille. Tämän katsottiin aiheuttavan oppilaiden leimautumista, mitä pidettiin vastakkaisena kansakoulun poliittisille tavoitteille. Avustuksista päättävillä ei aina ollut myöskään mahdollisuutta saada oikeita tietoja vähävaraisista. Vaikka oppimateriaaleihin tarvittavat menot kasvoivat kymmenkertaiseksi, universaalia oikeutta oppimateriaaleihin pidettiin tärkeänä. Asiasta säädettiin oppivelvollisuuslain säätämisen yhteydessä vuonna 1921.

Oppivelvollisuutta laajennettaessa vuonna 1968, hallituksen esityksessä (44/1967, s. 7 kohta 6) todetaan, että peruskoulun tulee olla maksutonta, koska kyse on oppivelvollisuuden suorittamisesta. Perusopetuksen maksuttomuus on universaalia ja koskee kaikkia oppivelvollisia eikä voimassa olevaa perustuslain 16 §:ää voida tulkita rajoitetuksi siten, että kansakoulun maksuttomuuden perusteella oikeus kuuluisi vain koulussa oleville oppilaille. Ajankohtaisesti koronaviruskaranteeniin asetetut oppilaat voivat ottaa koulukirjansa kotiin, ilmoittaa kotiopetuksesta ja tietää, että heille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin

 

Kotiopetuksen suosio on lähes kymmenkertaistunut Ahvenanmaalla 2010 -luvulla. Ahvenanmaalla kotiopetuksen suosio lähenee maailman huippua. Yhdysvalloissa kolme prosenttia lapsista on kotiopetuksesta, Ahvenanmaalla 2,2 % peruskoululaisista suorittaa oppivelvollisuutta kotiopetuksessa. Ahvenanmaa saa nauttia kotiopetusmyönteisen viranomaistoiminnan rikastuttavista vaikutuksista kulttuurielämäänsä. Åland har världens näst högsta andel hemundervisade barn

 

Sosialisoitu koulu - Suomen malli ei saanut kannatusta Britanniassa. Suomen mallia esillä pitänyt Työväenpuolueen Jeremy Corbyn suree sosialisointihaaveiden romuttumista. Lue lisää täältä.

 

Valtioneuvosto on myöntänyt perusopetuslain mukaisia perusopetuksen järjestämislupia yhteensä 119 kappaletta. Lupien mukainen oppilasmäärä Steinerkouluissa voi olla enintään 7430 oppilasta. Kristillisissä kouluissa voi olla enintään 4815 oppilasta. Tällä hetkellä toiminnassa olevissa 62:ssa yksityisessä peruskoulussa on yhteensä 15.269 oppilasta. Opiskelu yksityisissä peruskouluissa on pääosin maksutonta.

Tilastokeskuksen julkaiseman tiedon mukaan vuonna 2019 kotiopetuksessa oli 437 oppilasta. Kotiopetus on perustuslain ja perusopetuslain vastaisesti kokonaan maksullista.

Katso liitetaulukko täällä.